4. joulukuuta 2017

Kärsitkö kaamosväsymyksestä?

En tiedä kuvittelenko vain, mutta minusta tuntuu että vuosi vuodelta tämä pimeä vuodenaika käy yhä rankemmaksi. Välillä hereillä pysyminen vaatii todella paljon ponnistelua. Tiedän, etten ole ainut. Tutkimusten mukaan jopa 30% suomalaisista kärsii kaamosväsymyksestä ja 1% varsinaisesta kaamosmasennuksesta. Kaamosväsymys johtuu todennäköisesti päivänvalon vähenemisestä, sillä valo vaikuttaa ihmisen hormonitoimintaan muuttaen melatoniinin ja serotoniinin aineenvaihduntaa. Joillakin ihmisillä kaamosmasennus saattaa liittyä vuorokausirytmiä säätelevään sisäiseen kelloon, joka alkaa jätättää pimeän ajan lisääntyessä. 




Kaamosväsymyksen yleisinä oireina ovat lisääntynyt unentarve, ruokahalun kasvu, painonnousu, alakuloisuus ja innottomuus. Usein loka-marraskuu ovat vaikeimmat kuukaudet, sillä lunta ei vielä ole maassa ja ruskakin on jo ohi. Kaikkialla on pimeää ja harmaata. Itselläni väsymys on vain lisääntynyt ja tuntuu, että vaikka juuri olisi herännyt suhteellisen pirteänä, niin kohta taas väsyttää. Lisäksi huomaan, että herkkuja tekee koko ajan mieli. Pääsin vihdoin eroon sokerikoukusta ja söinkin pitkään terveellisesti, mutta nyt tuntuu että tekee vain mieli suklaata, joulutorttuja ja pipareita. Sitten sitä solvaa itseään, kun on sortunut syömään liikaa herkkuja ja sekös masentaa. Tiedostan kyllä, että tämä on väliaikaista. Siitä huolimatta sitä toivoo, että olisi joku ihmekonsti, jonka avulla pysyisi hereillä päivät. Haaveilen siitä, että olisi mahdollista lähteä joka vuosi esimerkiksi marraskuuksi ulkomaille koko perheellä. Saisi tankattua vähän varastoon valoa ja jaksaisi puskea pimeän talven läpi. Esimerkiksi tänään paistoi jopa aurinko ja satoi lunta. Oli jotenkin niin kaunis ilma, valkoista kaikkialla ja niin kirkasta. Toivon vain, että tästä talvesta tulisi mahdollisimman valkoinen, eikä pieni pakkanenkaan olisi pahitteeksi. Se jääköön nähtäväksi. 




Lueskelin netistä apukeinoja kaamosväsymyksen selättämiseen ja lähes kaikkialla hehkutetaan kirkasvalolampun merkityksestä. Itselläni oli joskus muutamia vuosia sitten kirkasvalolamppu, mutta en jotenkin osannut silloin käyttää sitä ja myin sen lopulta pois. Nyt kun lueskelin artikkeleita, niin tuli vain mieleen, että pitääkö se nyt sitten mennä ostamaan uusi. Sanotaan, että jopa 75% ihmisistä hyötyy kirkasvalolampusta. Tehokkaimman hyödyn siitä saa, kun käyttää sitä heti aamulla puolituntia tai tunnin. Jos käy töissä niin tämä on ehkä hieman haastava toteuttaa, ellei työpaikalle ota lamppua mukaan tai sitten vain pitää herätä aamulla niin paljon aiemmin, että ehtii olla riittävän ajan valon äärellä. Kirkasvalolamppuja löytyy nykyisin  jopa joistain kahviloista, kuntosaleilta ja työpaikkojen taukohuoneista. 



Muita keinoja, joilla voi yrittää torjua jatkuvaa väsymystä on liikunta, ruokavalio ja unirytmi. Liikkuminen piristää ja helpottaa nuutunutta oloa. Erityisesti ulkoilmassa liikkuminen on todella virkistävää. Liikunta ja ruokavalio kulkevat käsi kädessä. Itse ainakin huomaan omalla kohdallani, että silloin kun liikun paljon, pyrin myös syömään terveellisemmin. Kasviksia kannattaa tankata joka aterialla. Myös marjoja ja hedelmiä on hyvä nauttia mahdollisimman paljon. Vitamiineista itse ainakin suosittelen D-vitamiinia ja Omega-3sta. Vastustuskyvyn kannalta tärkeitä ovat lisäksi A-,C- ja E-vitamiinit, joista saa antioksidantteja. A-vitamiinia on maitotuotteissa, kanamunissa, maksaruoissa sekä oransseissa ja tummanvihreissä kasviksissa. Raskausaikana kannattaa kuitenkin välttää liiallista A-vitamiinin saantia, sillä yliannostus voi aiheuttaa sikiövaurioita. E-vitamiinia saa muun muassa erilaisista ruokaöljyistä. Erityisesti vehnänalkioöljyn E-vitamiinipitoisuus on korkea. Lisäksi sitä saa pähkinöistä, pinaatista, kanamunista, avokadosta, paprikasta, parsasta, kiivistä ja tomaatista. C-vitamiinia saa tyrnimarjoista, appelsiinista, mustaherukasta, paprikasta, kaaleista, pinaatista, lantusta ja nauriista. Aikuisen D-vitamiinin saantisuositus on 10mikrogrammaa, joka on mielestäni naurettavan vähän. Annostelussa on kuitenkin otettava yksilöllinen tarve, ikä ja muut vaikuttavat tekijät huomioon. Itse olen jo pitkään syönyt 100-125mikrogramman annosta. Duodecim terveyskirjaston mukaan tämä annos on nykytietojen perusteella turvallinen ja jopa joskus tarpeellinen annos. Olisi mielenkiintoista käydä mittauttamassa omat vitamiinivarastot. Joskus voi nimittäin olla niin, että vaikka söisi monipuolisesti vitamiineja, niin ne eivät välttämättä imeydykään elimistöön. 




Unirytmin tärkeyttä tuskin voi liikaa korostaa. Olisi hyvä mennä ajoissa nukkumaan ja herätä suhteellisen ajoissa. Ayurvedisen ajattelutavan mukaan pitäisi pyrkiä menemään kymmeneltä illalla nukkumaan ja herätä viimeistään kahdeksalta. Itselläni väistämättä illat venyvät kahteentoista ihan jo siitä syystä, että ilta on sitä omaa aikaa, hiljaisuutta ja rauhallisuutta. Kolmen lapsen äitinä sitä todellakin kaipaa sitä lepohetkeä päivässä, jolloin saa puuhastella omia juttujaan. Periaatteessa nukun kyllä kahdeksan tuntia yössä, mutta luulen että näin talviaikaan tarvitsisin vieläkin enemmän unta.

Nyt haluaisinkin kuulla teiltä, miten kestätte kaamosväsymystä? Oletteko turvautuneet kirkasvalolamppuun ja koetteko sen auttavan?  




Seuraa Facebookissa. 










Ei kommentteja:

Lähetä kommentti