31. joulukuuta 2017

Hyvää Uutta Vuotta 2018!

Uskomatonta, miten nopeasti on taas yksi vuosi mennyt. Vuoden sisään on mahtunut monenlaista. On ollut ylä- ja alamäkiä, itkua ja naurua, uuden oppimista, uusia unelmia, uusia saavutuksia, oppimista kantapään kautta. Kaiken kaikkiaan kuitenkin ihana vuosi takana ja toivottavasti vähintään yhtä hyvä edessä päin. Haluankin toivottaa teille ihanille lukijoille
MAHTAVAA UUTTA VUOTTA 2018!




28. joulukuuta 2017

5 keinoa tavoitteiden saavuttamiseen

Näin uuden vuoden kynnyksellä lehdet ovat täynnä erilaisia laihdutusvinkkejä aina ihmepillereistä rasvaimuun saakka. "Laihdu 10 kiloa viikossa, tällä treenillä saat rautaiset vatsalihakset, tätä syömällä et haikaile herkkujen perään enää koskaan".  Koska en itse usko mihinkään kikka kolmosiin, päätin koota tähän hieman lempeämmän lähestymistavan painonpudotukseen, kunnon kohottamiseen, terveellisempään ruokavalioon tai mikä ikinä onkaan se sinun tavoitteesi ensi vuodelle. Inspiraatiota tähän postaukseen sain itseasiassa kirjasta Omannäköinen elämä, josta olen tehnyt myös oman postauksen. Voit lukea postauksen täältä. Kirjaa myy muun muassa Adlibris. 




1. Opi ensin rakastamaan itseäsi. Mikäli et rakasta itseäsi, etsit jatkuvasti rakkautta ja hyväksyntää ulkopuolelta. Elät ikäänkuin muiden ehdoilla ja ollaksesi vahva, tarvitset siihen jatkuvaa kehumista ja kannustusta. Tällainen riippuvuus muiden hyväksynnästä ainoastaan vahingoittaa sinua ja saattaa ajaa sinut siihen pisteeseen, että kerjäät jatkuvaa huomiota ja käyttäydyt ehkä liiankin "sallivasti" saadaksesi kehuja muilta. Pohdi, onko oma arvosi riippuvainen ulkoisesta arvostelusta? 

Itse muistan erityisesti nuorempana hakeneeni aivan liikaa huomiota ulkopuolisilta, sillä minulla oli yksinkertaisesti todella huono itsetunto. Yksikin negatiivinen kommentti saattoi vaikuttaa minuun todella voimakkaasti, ja muistan jopa edelleen joitain näistä kommenteista. Onneksi iän myötä itsevarmuus on kasvanut ja olen oppinut olemaan välittämättä muiden mielipiteistä, ja kulkemaan omaa polkuani. 

2. Käytä hyväksi mielenmaisemaa. Kuvittele, minkälaisena näet itsesi ja elämäsi tavoitteen saavutettuasi. Mieti, miltä sinusta tuntuu, miltä sinä näytät, minkälainen suhde sinulla on itseesi, miten haluat jatkaa tästä eteenpäin nyt kun olet jo saavuttanut tavoitteesi? Mielikuvaharjoitus tekee tavoitteen saavuttamisesta ja sitä kohti pyrkimisestä konkreettisempaa. Kirjoita ajatuksesi paperille. 

Tämä on oikeastaan aika hauska harjoitus ja tätä voi hyödyntää missä tahansa elämänvaiheessa. Itse kirjoitin kerran, minkälaista elämäni olisi viiden vuoden kuluttua. Tekstiä tuli todella monta sivua, sillä innostuin ehkä hieman liikaa. Tämä harjoitus ei tarkoita, että kaiken tarvitsisi toteutua prikuulleen kirjoittamallasi tavalla, mutta tämä auttaa sinua eteenpäin kohti tavoitteitasi. 




3. Unelmakartta. Leikkaa lehdistä erilaisia kuvia, lauseita tai sanoja, jotka kuvaavat tavoitteitasi ja unelmiasi. Yritä valita mahdollisimman vetovoimaiset kuvat ja tekstit, joihin olet ehdottoman tyytyväinen. Liimaa kaikki leikkaamasi kuvat samalle paperille ja laita paperi näkyvälle paikalle. Näin näet päivittäin tavoitteesi ja se on ikäänkuin sinua konkeettisesti lähempänä. 

Tämä tehtävä on pitkälti edellisen kaltainen. Eli se pohjautuu siihen, että konkreettinen mielikuva toteutuneesta tavoitteesta vahvistaa tietäsi kohti päämäärää. Itse olen monesti tehnyt unelmakarttoja, sillä unelmat ja tavoitteet muuttuvat eri elämäntilanteiden mukaan. Voit halutessasi tehdä  oman unelmakartan elämäsi eri osa-alueille ja päivittää niitä aina tarpeen mukaan. 

4. Tutkiskele omia heikkouksiasi. Jotta voimme päästä tavoitteisiimme, on meidän hyvä pohtia, minkä vuoksi olemme aiemmin epäonnistuneet, miksi emme ole saavuttaneet tavoitteitamme. Onko esimerkiksi painonpudotusprojekti tyssännyt siihen, että olet kerta toisensa jälkeen sortunut herkuttelemaan, vaikka sinun pitäisi olla karkkilakossa. Pohdi, mitkä tekijät altistavat sinut tälle käyttäytymismallille? Etsi ja kysy muilta neuvoa ja vinkkejä. Kysy, kuinka he ovat ratkaisseet samankaltaiset ongelmat, joiden kanssa sinä tällä hetkellä painit. Olen itse huomannut vertaistuen olevan melkein tärkeimpiä asioita, jos haluan päästä tiettyyn päämäärään, mutta epäonnistun jatkuvasti. Siksi suosittelen rohkeasti; kysy, kysy ja kysy lisää. 


*postaus sisältää mainoslinkkejä

5. Armo. Tämä ei niinkää auta sinua pääsemään kohti päämäärääsi, mutta tämä auttaa sinua selviämään pettymyksien yli. Pettymyksiltä ei voi välttyä mitenkään, vaan niitä tulee väistämättä erilaisissa elämäntilanteissa. Toivon todella, että pääset haluamaasi tavoitteeseesi tai ainakin sitä kohti. Mikäli kuitenkin käy niin, että prosessi ottaa takapakkia, niin muista olla armollinen itseäsi kohtaan. Itse huomaan sortuvani aivan liian monesti ikään kuin ruoskimaan itseäni siitä, ettei jokin asia mennyt suunnitellusti. Ihmismieli on sen verran ilkeä meitä itseämme kohtaan, että se osaa kyllä solvaamisen taidon. Mitä jos sen sijaan yrittäisitkin kohdella itseäsi samalla tavoin kuin rakkaimpiasi. Emmehän nimittäin jonkun meille läheisen ihmisen epäonnistuessa ala torumaan häntä. Armollisuuteen liittyen löysin muuten aivan ihanan runon (runo täältä). 

Sen sijaan, että vaadit itseltäsi liikaa, harjoittele armollisuutta.

Sen sijaan, että väheksyt itseäsi, harjoittele tuntemaan oma arvosi.
Sen sijaan, että etsit kaikkien hyväksyntää, harjoittele arvostamaan heidän rakkautta, jotka ovat oikeasti läheisiäsi.
Sen sijaan, että sinun pitäisi heti osata, salli itsesi harjoitella ja kompuroida.

Sen sijaan, että koittaisit pitää itsesi väkisin kasassa, anna sinun murtua.

Sen sijaan, että selittelisit muille, miksi olet sellainen kuin olet, ole vaan mitä olet.
Sen sijaan, että piilotat sitä, että koskee, anna kipusi tuntua.
Sen sijaan, että pyrit täydellisyyteen, pyri inhimillisyyteen.
Sen sijaan, että koitat pärjätä itse, uskalla pyytää tukea.

Sen sijaan, että koitat pysyä mielen vaatimuksissa, harjoittele joustavuutta.

Sen sijaan, että tekisit vielä vähän lisää, ota sittenkin tauko.
Sen sijaan, että suunnittelet liikaa, kysy, mikä toisi nyt sinua lähemmäs itseäsi.
Sen sijaan, että tilaat salaatin jos haluat jäätelöä, tilaa kerrankin jäätelöä.

Sen sijaan, että yrität puskea väkisin, anna vaan olla.

Ihan oikeasti. Anna vaan olla.


Oletko epäonnistunut joskus tavoitteissasi? Miltä se on tuntunut? Toivottavasti saat apua näistä vinkeistä. Ihanaa päivää sinulle! 










27. joulukuuta 2017

Ajatukset vuodenvaihteessa

Ajattelin ensin, ettei minulla ole mikään kiire tänne blogin puolelle päivittelemään kuulumisia. Jotenkin tuntui silti, että pakko päästä vähän kirjoittelemaan, sillä tuntuu että viime päivät ovat menneet sellaisessa laiskiaista muistuttavassa olotilassa. Eli tekee hyvää päästä tekemään välillä vähän muutakin. Tämä oli jo toinen joulu omalla perheellä ja edelleen olen sitä mieltä, että parasta ikinä, joten tämä perinne jatkukoon. Tykkään kyllä käydä tapaamassa sukulaisia ja ystäviä, mutta jotenkin aattona koen, että on todella ihanaa olla ihan vain omalla perheellä. Se on kaikista stressittömintä, sillä omalla perheellä joulusta voi tehdä juuri sellaisen kuin haluaa. Joulupäivänä ja Tapaninpäivänä käymme yleensä kyläilemässä. 




Tämä kolmen päivän löhöäminen ja herkuttelu on tehnyt tehtävänsä ja oikeastaan odotin jo innolla ensimmäistä arkipäivää, sillä nyt voi tehdä ihan tavallista kotiruokaa ja muutenkin palvelut pyörivät normaalisti. Ainiin, ja pääsen pitkästä aikaa myös joogaamaan. Lenkilläkin oli pakko päästä käymään, jotta saisi vähän raitista ilmaa. Vaikka tästä joulusta ei valkeata tullut, niin se ei oikeastaan edes haitannut. Toivotaan kuitenkin, että saisimme lunta vielä tänne eteläänkin tänä talvena. Kyllä se valkoinen lumi on vain niin kaunista ja piristää kummasti.  




Nyt kun joulunpyhät ovat ohitse on ainakin itselläni jo ajatukset uudessa vuodessa. Vuosi vaihtuu rakkaimpien ystävien kanssa iltaa viettäen. Itselleni niinkään itse uusi vuosi ei ole juhlana merkittävä, mutta tottakai sitä on mukava juhlistaa itselle tärkeiden ihmisten kanssa. Tämä uusi vuosi on minulle siinä mielessä tärkeä, että ensi vuonna alkaa uudenlainen arki ja odotan sitä jo kuin kuuta nousevaa. Lapset menevät päivähoitoon, itse lähden osa-aikatöihin ja opiskelemaan. Minulla on myös enemmän aikaa blogille, sekä omille harrastuksille, eikä se vie aikaa muulta perheeltä. Ihan parasta. Vuoden vaihteen jälkeen lähden muutaman päivän lomalle Berliiniin. Lisäksi alkuvuodesta on tiedossa mukavia yhteistyökuvioita blogin tiimoilta. Ei voisi paremmin uutta vuotta aloittaa. 




Mietin, että olisin tehnyt tällä viikolla postauksen uuden vuoden lupauksien tekemisestä. Päädyin kuitenkin siihen, etten taida tänä vuonna tehdä erityisiä lupauksia. Tiedän, että toisille uuden vuoden lupauksien tekeminen toimii eräänlaisena kimmokkeena. Itse en jotenkin tykkää tehdä pakollisia lupauksia ja ikään kuin "paineen alla" yrittää sitten noudattaa niitä. Periaatteessa itselleen voi asettaa tiettyjä tavoitteita vaikka eri kuukausille tai jopa eri viikoille. Koen sen ehkä enemmän mielekkäämmäksi tavaksi ottaa itseäni niskasta kiinni. Olen myös huomannut, että suurpiirteiset tavoitteet tuskin tulevat toteutumaan (lupaan urheilla enemmän, lupaan olla parempi äiti lapsilleni, lupaan huomioida aviomiestäni enemmän). Tavoitteet olisikin parempi pilkkoa pienempiin osiin, ja siten päästä askel askeleelta kohti päämäärää. Esimerkiksi itse mietin, että haluaisin opetella valmistamaan monipuolisempia kasvisruokia, mieluiten vegaanisena. Tavoitteeksi voisin ottaa, että kokeilen vähintään yhtä tai kahta uutta ruokaa kuukaudessa. Tietenkin, jos intoa löytyy niin vaikka kerran viikossakin. Lisäksi ajattelin osallistua kasvisruokakurssille keväällä. Syksyllä ostamassani Hyvän Mielen Vuosi -kirjassa on muuten viikkokohtaiset tavoitteet, joita voi itselleen asettaa. Itse en ole muistanut kyllä joka viikko asettaa tavoitteita itselleni, mutta kuukausikohtaiset tavoitteet voisivat toimia sen sijaan paremmin. Suosittelen lämpimästi kokeilemaan, mikä on se itselleen toimivin tapa. 




Haluan vielä ennen vuoden vaihdetta kiittää teitä lukijoita järjestämällä arvonnan. Arvontapaketti littyy hyvinvointiin. Sen enempää en vielä paljasta. Varsinainen arvonta tapahtuu tosin Facebookin puolella, mutta laitan tänne blogin puolellekin tietoja arvonnasta. 



Onko sinulla tapana tehdä uuden vuoden lupauksia, vai asetatko itsellesi tavoitteita silloin kun itse haluat? 







23. joulukuuta 2017

Blogi hiljenee hetkeksi

Täällä aletaan olla jo ihan lomatunnelmissa. Joulusiivous on tehty, ruokaostokset hoidettu, lahjat paketoitu, laatikot ja leivonnaiset odottavat valmiina jääkaapissa. Tuntuu, että aina tämä viimeinen viikko ennen joulua iskee pieni stressi ihan kaikille, vaikka kuinka sitä yrittäisi välttää. Itse huomasin olevani todella ärtyisä ja ahdistuin pienistäkin asioista. Vaikka todellista syytä stressille ei olisikaan, niin kai se on vain se tunne, että kohta on joulu ja kaikki pitäisi olla viimeisen päälle valmista, kiillotettua ja puunattua. Onneksi kaikki on mennyt kuitenkin hyvin omalla painollaan ja nyt saa luvan kanssa höllätä ja oikeasti vain istahtaa alas ja nauttia.




Joulussa ehdottomasti paras asia on oman perheen kanssa vietetty aika, niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin. Arjen tohinoissa sitä helposti unohtaa nimittäin olla läsnä omalle perheelle ja arki meneekin helposti suorittamiseksi. Jouluna sitä kuitenkin pysähtyy nauttimaan nimenomaan niistä arjen pienistä ja suurista asioista, ja on ennen kaikkea läsnä tässä hetkessä. Minusta on ihanaa pelata lautapelejä perheen kanssa, saunoa yhdessä, käydä ulkoilemassa sään salliessa, lukea hyvää kirjaa ja nauttia herkuista. Välipäivinä käymme kyläilemässä sukulaisilla, mutta aaton vietämme ihan omalla perheellä omassa kodissa. 




Koska joulu on rauhoittumisen aikaa, niin haluan pitää omalta osaltani hieman taukoa täältä blogin puolelta. Vaikka jouluna olisi yllin kyllin aikaa, niin en halua käyttää sitä tietokoneella olemiseen, vaan ennemmin luen hyvää kirjaa ja syön suklaaöverit, ja nautin oman perheen kanssa vietetystä ajasta. Toivotankin teille ihanille lukijoille oikein rauhallista joulua! On ollut ilo huomata, kuinka paljon teitä on siellä ruudun toisella puolella. Se merkitsee minulle todella paljon <3. Nauttikaa lähimmäisistänne, herkutelkaa ja viettäkää kaikinpuolin rentouttava loma. Minä palailen blogin pariin varmaankin välipäivinä, kuitenkin viimeistään ennen vuodenvaihdetta. Instagram päivittyy normaalisti lomankin aikana, joten kurkkikaapa sinne. Uuden vuoden kunniaksi on muuten tänne blogin puolelle tulossa ihana arvonta, joten pysykääpä kuulolla! Hyvää Joulua ihanat <3




Instagram -tilini löydät täältä
Facebook sivuilleni pääset täältä


22. joulukuuta 2017

Ei sittenkään niin täydellistä

Some on täynnä toinen toistaan kauniimpia kuvia. Onnellinen perhe yhdessä, taustalla millintarkasti koristeltu joulukuusi, jonka juurella kasa kultapaperiin ja rusetteihin paketoituja lahjoja. Seuraavassa kuvassa ollaan pikkujouluissa ja kilistellään kalleinta shampanjaa tyttökavereiden kanssa. Arkipäivänä kotona valmistettu lounas näyttää kuvissa ravintolan aterialta. Tätä voisi kai kutsua some illuusioksi. Itsekin olen kerran jos toisenkin sortunut kuvittelemaan, että muilla on aina tuollaista, miksi meillä ei ole. Tämä ei kuitenkaan ole sitä todellisuutta. Tai ehkä jonkun osalta on, mutta uskallan väittää, että suurin osa meistä ei vietä yhtä hohdokasta elämää.




Haluankin kertoa, minkälaista on elämä kuvien toisella puolella. Itse olen nimittäin viime aikoina paininut tolkuttoman väsymyksen kanssa. Väsymyksen tai uupumuksen, ken tietää. Joka tapauksessa koen, että olen ollut äärirajoilla. Siitä huolimatta olen jaksanut päivittää blogiani, olen laittanut Instagramiin kauniita kuvia ja olen valmistanut herkullisia aterioita ja väsännyt leipomuksia joulua varten. Kaiken tämän takana on kuitenkin myös se toinen puoli, se puoli jota emme sosiaaliseen mediaan halua tuoda julki. Esimerkiksi smoothiekuvan taustalla todellisuus voi olla jotain ihan muuta kuin kaunista ja harmonista. 1,5-vuotias lapsi itkee ja roikkuu jaloissa sen aikaa kun yrität saada täydellistä kuvaa taltioitua kameraan. Kuvanotto keskeytyy sata kertaa kun yrität viihdyttää edes hetken itkevää lastasi. Keittiö on kuin kaatopaikan jäljiltä. Juuri keittämäsi tee on jo jäähtynyt ja nautit sen todennäköisesti kylmänä. Kylmä kahvi tunnetusti kaunistaa. Toimiikohan sama teehen? Ei näytä toimivan.




Aamiaisen jälkeen haaveilet lähteväsi ulkoilemaan lasten kanssa, kun on kerta kohtuullinen ilmakin (eli ei sada kaatamalla). Tosiasiassa huomaat, että aamupalan siivottuasi kello on jo niin paljon, että saat alkaa lähes saman tien laittamaan lounasta. Välillä sitä ei vain millään voi tajuta, että mihin ihmeeseen ne vuorokauden tunnit oikeasti kuluvat. Tuntuu, että et ole tehnyt mitään koko päivänä, mutta on jo ilta. Sitä monesti tekee asioita ikään kuin koomassa. Siivoat rutiininomaisesti, laskostelet pyykkiä, hoidat lapsia, teet ruokaa, taas siivoat, käyt kaupassa, laitat ruokaa jne. Päiväuniaikaan saatat ajatella, että nyt voit istahtaa alas teekupin ääreen ja hoitaa omia asioita, lukea päivän uutiset ja vastata sähköposteihin. Oikeasti ehdit juuri siivoamaan lounaan jälkeiset sotkut, sitten huomaat, että pyykkikone on valmis ja ripustat pyykit kuivumaan. Todennäköisesti joku ihana puhelinmyyjäkin päättää soittaa päiväuniaikaan ja yrität vimmatusti päästä hänestä eroon, mutta puhetulva sen kuin jatkuu. Kun vihdoin kaiken pienen häsellyksen jälkeen istahdat alas, otat höyryävän teekupin viereesi ja avaat tietokoneen kuuluu parkaisu. Jep, lapsi heräsi. Ei auta muu kuin hörpätä tee pohjanmaan kautta kurkusta alas, sulkea läppäri ja hakea lapsi. Loppu päivä meneekin sitten arkiaskareissa touhutessa, asioilla juostessa ja oikeastaan vasta illalla kun olet saanut lapset nukkumaan alkaa se oma aika. Silloin sitä käy monesti vähän liiankin ylikierroksilla, eikä tiedä mistä aloittaisi, tai mille asialle pyhittäisi tämän illan. Itselläni on niin monta asiaa, jota rakastan tehdä, että oikeasti on välillä todella vaikea valita! Siksi illat tuppaavatkin venymään yli puolen yön. Ja aamulla silmäpussit kiittää.




Itse myönnän jatkuvasti kamppailevani riittämättömyyden tunteen kanssa. Koen, etten ole tarpeeksi hyvä äiti lapsilleni. Koen, etten osaa tehdä tarpeeksi herkullista, terveellistä ja monipuolista ruokaa. Koen, että koti on aina liian sotkuinen. Koen, etten huomioi tarpeeksi miestäni. Koen, että olen laiska kun en muka ehdi liikkumaan riittävästi. Haluaisin toteuttaa sata ja yksi asiaa, mutta aika ei yksinkertaisesti riitä kaikkeen. Huomaankin monesti tekeväni montaa asiaa yhtäaikaa ja unohdan, mitä olin alunperin tekemässä. Nämä kaikki ajatukset ja viime aikojen arjen paineet ovatkin olleet yksi suuri osatekijä siihen, minkä vuoksi koen olevani uupunut. Uupumusta on todella vaikea huomata ihmisestä päälle päin, mutta voin kertoa, että omat perheenjäsenet huomaavat sen paremmin kuin hyvin. Jopa lapset vaistoavat sen jos vanhempi ei voi hyvin. Onneksi alkaa joululoma ja saamme viettää koko perhe yhdessä seuraavat kaksi viikkoa. Itselläni on lisäksi tiedossa pieni ulkomaanreissu parhaassa seurassa siskoni ja äitini kanssa. Tämä onkin erittäin tervetullut irtiotto arjesta. Sitten alkaakin uusi vuosi ja elämässä puhaltaa uudet tuulet. Lähden opiskelemaan ja teen töitä siinä ohella. Olen enemmän kuin innoissani tulevasta. Koen, että olen koko ajan menossa askel kerrallaan kohti omia unelmia ja saan toteuttaa itseäni.




Haluan tällä postauksella ainakin omalta kohdaltani tuoda ilmi sitä todellisuutta, jossa elämme päivittäin. Rakastan katsella kauniita kuvia, lukea sisustuslehtiä ja haaveilla erinäisistä ihanista asioista. Tämä hetki, tässä ja nyt, on kuitenkin jotain täysin muuta ja se pitäisi pystyä hyväksymään sellaisena kuin se on. Minulla ja varmaan monella muullakin on tämän suhteen tsempattavaa. Miten hyväksyisimme elämän sellaisena, kuin se tällä hetkellä meille näyttäytyy? Enkä tarkoita, että huonoja asioita tarvitsee hyväksyä tai elää tietynlaisten kriisien kanssa, mutta kuitenkin se arjen rosoisuus on sellaista, jonka kanssa pitäisi tulla sinuiksi. Pitäisi vain osata olla armollinen itselle.



Oletko sinä kamppaillut riittämättömyyden tunteen kanssa? Oletko yrittänyt tehdä sata asiaa yhtäaikaa tullen siihen tulokseen, ettet yksinkertaisesti enää kykene tähän kaikkeen? 



Seuraa Facebookissa täällä

Seuraa Instagramissa täällä


21. joulukuuta 2017

Kukkakaali-mansikkasmoothie

Minulla on jo pidemmän aikaa ollut tarkoituksena testata kukkakaalia smoothien joukossa. En vain ole saanut aikaiseksi. Nyt kuitenkin "uskaltauduin" kyseistä raaka-ainetta testaamaan, ja voi että tästä tuli heittämällä paras smoothieni tähän mennessä. Olisin valehtelematta voinut syödä tätä vaikka litran. No onneksi aina voi tehdä uudelleen. Pitää vain täyttää kukkakaalivarastoja jatkossa vähän tiuhempaan tahtiin. Tämä smoothie on ihanan kermainen koostumukseltaan kukkakaalin ja kookosmaidon ansiosta. Toiset eivät tykkää ollenkaan kookoksen mausta ja toiset suorastaan rakastavat sitä. Itse kuulun siihen keskivälille. Esimerkiksi kookosvesi on mielestäni järkyttävän makuista. Kookosmaito ruoan seassa taas on ihanan makuista ja lisäksi se sopii erilaisiin leivonnaisiin todella hyvin. Tässä smoothiessa kookoksen ominaismaku ei puske ollenkaan läpi, eli tämä uppoaa ihan varmasti niillekin, jotka eivät kookoksesta muutoin pidä. Kookoksen lisäksi kukkakaali pehmentää smoothien makua, niin ettei se ole lainkaan kirpeää. 




Kukkakaali on hyvän makunsa lisäksi todella terveellistä. Se sisältää monia B-ryhmän vitamiineja (B1, B2, B3, B6 ja foolihappo). Lisäksi kukkakaalista saa C-, K- ja E-vitamiinia, sekä tärkeitä mineraaleja, kuten kalsiumia, magnesiumia, fosforia, kaliumia ja mangaania. Kukkakaalista saa myös runsaasti kasvisperäistä proteiinia. Se on vähärasvainen ja sopii myös painonhallintaan hyvin. Proteiinin lisäksi kukkakaalissa on runsaasti kuitua sekä Omega-3 rasvahappoja. Pidemmittä puheitta tässäpä ohje ihanan kermaiseen kukkakaali-mansikkasmoothieen. 




Kukkakaali-mansikkasmoothie 

2 dl kukkakaalia
150g mansikoita
1 banaani
1päärynä
1dl kookosmaitoa
2rkl lucumaa

Chiahyytelö

2 rkl chiasiemeniä
0,5dl kauramaitoa


Laita ihan ensiksi chiahyytelö hyytymään. Sekoita chiasiemenet kauramaitoon ja sekoittele noin 5min välein kunnes seos on tarpeeksi paksua. Sekoita sitten kaikki smoothieainekset kookosmaitoa lukuunottamatta sekaisin. Lisää lopuksi kookosmaitoa sen verran, että saat sopivan koostumuksen. Itse käytän pakastemansikoita ja pakastekukkakaalia ohjeissani ja ne kannattaakin olla vielä puoliksi jäässä, jotta smoothien rakenteesta tulee paksumpaa. Toki jos tykkäät juoda smoothien pillillä, niin tällöin voit sulattaa mansikat ja kukkakaalin. Kaada lasin pohjalle ensin chiahyyteli ja tämän jälkeen jos haluat hifistellä koristelun kanssa, niin leikkaa tuoreista mansikoista todella ohuita siivuja ja paina ne tiukasti lasin reunaa vaste. Kaada smoothie lasiin vasta tämän jälkeen. Koristele pinnalta haluamallasi tavalla vaikkapa pähkinöillä, marjoilla, myslillä tai kookoshiutaleilla.




Laitanpa tähän samaan syssyyn kuvat kerrossmoothiesta, jonka väsäsin itselleni ja tyttärelleni eräänä aamuna. Alemmassa kerroksessa on banaania, mangoa ja passionia. Ylemmässä kerroksessa oli muistaakseni mansikoita, kakia ja banaania. Itse en oikeasti ole kertaakaan vielä kyllästynyt smoothieisiin. Tyttärenikin kysyy joka aamu, että saako aamupalaksi smoothieta ja on joskus tehnyt itsekin oma smoothiensa. Smoothieita voi varioida niin monella eri tavalla. Pienikin raaka-aineen muutos voi vaikuttaa yllättävän paljon lopputulokseen. Esimerkiksi banaani on mun ykkössuosikki makeuttajana ja se tekee myös paksumman koostumuksen smoothieen. Avokado puolestaan sopii miedon makunsa puolesta mihin vain komboon ja lisäksi se tekee smoothien rakenteesta oikein supersileää ja kermaisempaa. Mustikoita kannattaa käyttää kohtuudella, sillä ne tekevät mausta helposti liian kirpeän. Toki vaniljajauheella ja banaanilla saa makua fiksattua sitten hieman makeammaksi. Pinaatti on myös yksi suosikki aineksistani, sillä sen maku ei puske lainkaan läpi ja siitä saa mukavasti rautaa. 




Mikäs on muuten teidän lemppari smoothie?











18. joulukuuta 2017

Uskallatko unelmoida?

Monille herää otsikosta varmasti mieleen kysymys, miksi en muka uskaltaisi unelmoida? Voiko siinä olla jotain pelottavaa? Pelottavasta en tiedä, mutta joidenkin arvioiden mukaan vain 5% ihmisistä unelmoi ja asettaa itselleen tavoitteita, kun taas 95% elää elämäänsä unelmoimatta ja tavoittelematta mitään erityistä. Tämä tulos yllätti minut todella. Ajattelin, ettei tuo mitenkään voi pitää paikkaansa. Kuitenkin pienellä empiirisellä tutkimuksella löysin lähipiiristäni yllättävän monta ihmistä, joilla ei ole erityisiä unelmia elämässään. Tämä asia sai minut pohtimaan, mitä menetettävää ihmisellä olisi, vaikka hän unelmoisi. Unelmoiminen kun ei aina tarkoita sitä, että sen on välttämättä toteuduttava. On olemassa suuria ja jopa järjettömältä tuntuvia unelmia, joiden ei ole pakko toteutua. Sitten on olemassa myös niitä unelmia, joiden eteen olemme valmiita tekemään ehkä hieman töitä ja asettamaan itsellemme tavoitteita, jotta pääsemme siihen kovasti haluamaamme päämäärään.




Itse olen pienestä tytöstä asti rakastanut unelmointia. Muistan kun nuorena tyttönä piirtelin päivittäin erilaisten talojen pohjapiirustuksia ja suunnittelin, minkälainen olisi unelmieni koti. Selailin sisustus ja rakennuslehtiä ja haaveilin, että jonain päivänä asuisin unelmieni talossa. Mitä vanhemmaksi tulin, sitä konkreettisemmaksi huomasin unelmieni muuttuvan. Haaveilin naimisiin menosta, lapsista, omasta talosta, autosta ja mistähän vielä. Pian huomasin, että nuo unelmathan ovat jo toteutuneet. Ei se niiden saavuttaminen sitten loppujen lopuksi ollutkaan niin mahdotonta, miltä se silloin aikoinaan tuntui. Olen nähnyt lähipiirissäni ja lähipiirin ulkopuolellakin, kuinka ihmiset ovat saavuttaneet unelmiaan. Se on saanut minut vakuuttuneemmaksi siitä, että on todellakin ok unelmoida ja pyrkiä  myös toteuttamaan niitä. 



Sain yhteistyön tiimoilta valita itselleni mieluisan kirjan Adlibrikselta. Minun ei kauaa tarvinnut miettiä, minkä kirjan valitsisin. Kirja nimeltä Omannäköinen elämä sopii juuri kuin nakutettu tämän hetken elämäntilanteeseeni. Kirja sopii ihmiselle, joka on tietynlaisessa risteystilanteessa pohtimassa uutta suuntaa elämälleen. Kirja antaa tukea ja rohkaisua omille valinnoilleen. Lisäksi kirja auttaa tunnistamaan omia vahvuuksia ja niitä asioita, jotka ovat itselle tärkeitä. Se auttaa asettamaan tavoitteita ja saavuttamaan niitä. Tämä teos sopii oikeastaan kaikille niille, jotka ovat valintojen edessä ja kaipaavat pientä rohkaisua ja apua eteenpäin pääsemiseksi. Itse olen jo löytänyt sen suunnan elämälleni (lähinnä uralle), jota kohti haluan mennä. Kuitenkin tämän kirjan myötä olen saanut eväitä tavoitteita kohti menemiseen ja ylipäätään siihen, että voin rohkeasti toteuttaa itseäni ja tehdä elämästäni sellaista kuin toivon sen olevan. 

Saan monesti puolisoltani kommenttia, että tarvitseeko aina unelmoida, eikö voisi vain elää tässä hetkessä. Tottakai hetkessä eläminen on tärkeää ja myönnän, että välillä itselläni on siinä haastetta, kun olisi niin kova into kaikkeen muuhun. Kuitenkin hetkessä elämisen lisäksi mielestäni on upeaa, että elämässä on tavoitteita, joita kohti mennä. Esimerkiksi emme ole ikinä olleet koko perheellä ulkomailla (viikonloppureissua lukuunottamatta), vaikka olemme molemmat pitkään haaveilleet siitä. Voisin toki voivotella asiaa vuosikaudet ja ajatella, että ei ole varaa, tai ei raaski, tai onko se kaiken vaivan arvoista lähteä ulkomaille perheellä. Helpommalla ja halvemmalla pääsisi kun lähtisi vain itsekseen vaikkapa kaverin kanssa. Kyselin hieman tuttavilta kokemuksia eri maista ja selailin eri majoitusvaihtoehtoja ja laskeskelin budjettia, ja mitä kaikkea nyt matkajärjestelyt vaatiikaan. Ja niin vain kävi, että varasin meille ensi kesäksi matkan majoituksineen kymmeneksi päiväksi Kroatiaan. Sainpa vielä houkuteltua rakkaan siskoni ja hänen miesystävänsä mukaan. Niin huippua! Tämäkään unelma ei olisi käynyt toteen, jos en olisi sitä päättänyt pistää toteen.




Tiedän olevani aika itsepäinen ja päämäärätietoinen luonteeltani. Minulla saattaa yhtäkkiä juolahtaa mieleen ajatus, asia tai esine, jonka haluaisin ja alan vimmatusti miettimään keinoja sen saavuttamiseksi. Joku voi pitää tätä haihatteluna tai ylipäätään turhana ajan tuhlauksena. Itse olen kuitenkin päättänyt, että jos on pienikin toivo, että haaveilemastani asiasta voi jonain päivänä tulla totta, niin minä totta vie silloin olen valmis tekemään töitä sen eteen.  Koen, että jos elämä kulkisi samaa rataa päivästä toiseen, eikä minulla olisi mitään, mitä tavoitella tai mistä haaveilisin, niin varmaan masentuisin. Lisäksi olen huomannut, että jos lähipiirini ei esimerkiksi kannusta minua eteenpäin tai he eivät usko, että tekemäni asiat tuottaisivat jonain päivänä tulosta, niin se saa minut puskemaan kahta kovemmin tavoitettani kohti. Minulle tulee nimittäin palava halu, että haluan näyttää noille epäilijöille, että minä pystyn tähän olivat he mitä mieltä hyvänsä. 

Kannustan kaikkia ihmisiä unelmoimaan ja myös miettimään, miten omia unelmiaan olisi mahdollista saavuttaa. Aseta tavoitteita ja etene vaihe vaiheelta kohti päämäärää. Välitavoitteiden saavuttaminen luo vahvuutta ja uskoa omaan itseensä, ja saa sinut todennäköisesti tavoittelemaan lopullista unelmaasi entistä enemmän. Unelmat voivat olla pieniä tai suuria. Sillä ei ole merkitystä. Pääasia, että ne ovat asioita, joista olet oikeasti haaveillut. Yksi helppo tehtävä, josta unelmoinnin voi aloittaa, on unelmakartan tekeminen. Tämä on ainakin omasta mielestäni todella antoisaa ja kivaa puuhaa. Leikkele lehdistä kuvia, sanoja tai lauseita, jotka vastaavat sitä, mitä elämältäsi haluat. Tee kuvista kollaasi, ja näet tavoitteesi konkreettisesti. Unelmakarttaa on hyvä väliajoin päivittää, sillä unelmat saattavat muuttua, ne voivat toteutua ja tilalle voi tulla uusia. Unelmakartan konkreettinen työstäminen ja sen katseleminen luo uskoa itseensä. 




Tähän loppuun vielä hieman pohdittavaa jokaiselle. Mistä sinä unelmoit? Oletko tehnyt mitään unelmiesi saavuttamiseksi? Mitä menetettävää sinulla on, jos lähdet toteuttamaan unelmiasi? Kannustaako lähipiirisi sinua toteuttamaan omia unelmiasi? Minkälaisena näet elämäsi, kun olet saavuttanut tavoitteesi? 



*postaus sisältää mainoslinkkejä 









15. joulukuuta 2017

ARVONTA!

Nyt olisi arvottavana 50€:n arvoinen tuotepaketti lempikaupastani Ruohonjuuresta. Käykää ihmeessä osallistumassa. Arvonta-aikaa on maanantaihin 18.12.2017 klo 18 asti. Onnea arvontaan. 

Arvontaan pääset täältä.







13. joulukuuta 2017

Mustikkasmoothie - superfoodia parhaimmillaan

Valmistan erilaisia smoothieita lähes päivittäin. Smoothien sisältö koostuu pitkälti niistä aineksista, joita sattuu keittiöstä sillä hetkellä löytymään, pääosin marjoista, hedelmistä, superfoodeista ja joskus kasviksista. Itse en ole mikään marjanpoimija, vaan ostan suosiolla marjat valmiiksi poimittuina ja täytän pakastimen pääasiassa mustikoilla, mansikoilla ja vadelmilla. Mennyt kesä oli säiden puolesta varmaan surkein kesä ikinä, ja siitä syystä myös marjasato jäi hieman vajaaksi. Olenkin yrittänyt säästellä marjoja siten, että ne riittäisivät koko vuodeksi. Mustikkaa meiltä kyllä löytyy runsaasti, sillä onhan se marja, jota Suomen metsistä löytyy vaikka muille jakaa.  Se onkin yksi pääraaka-aineista monissa smoothieohjeissani. Mustikalla on todella paljon terveydelle hyödyllisiä vaikutuksia ja se onkin superfoodia parhaimmillaan. 




Mitäs hyviä ominaisuuksia mustikalla sitten on? Esimerkiksi suomalaisessa luonnonlääkintäperinteessä mustikkaa on käytetty erityisesti vatsarohtona, ja sitä on syöty niin ripuliin kuin ummetukseenkin. Myös flunssaa on hoidettu lämpimällä mustikkamehulla. Mustikanlehdistä on keitetty teetä virtsatulehdukseen ja sokeritaudin hoitoon.  Mustikka sisältää kuitua, C- ja E-vitamiineja, sinkkiä, magnesiumia, kaliumia, karotenoideja sekä useita B-ryhmän vitamiineja. Värinsä mustikka saa flavonoideihin kuuluvista antosyaaneista. Flavonoidit toimivat kehossa solujen hapettumista estävästi, ja antosyaanien on havaittu edistävän pienten hiussuonien verenkiertoa. Tällä on vaikutusta silmien toimintaan. Minulla oli aikoinaan asiakas, joka nautti aina aamuisin kupillisen mustikoita ja hän kertoi sen parantavan näköään. Ei siis ole täysin tuulesta temmattu tämä väite. Mustikka voi edistää aivoverenkiertoa ja kohentaa muistia, sekä muita aivotoimintoja. Mustikan siemenet sisältävät elimistölle tärkeitä omega-3 ja omega-6 rasvahappoja. Eli kuten huomaa, mustikkaa ei turhaan kutsuta superfoodiksi, sillä sitä se todellakin on. 




Tässä ohje mustikkaiseen superfood smoothieen. Määrät olen arvioinut suurpiirteisesti, sillä oikeasti vain heittelen ainekset blenderiin. 


Mustikkainen superfood smoothie

100g mustikoita
1 makeahko omena
1 banaani
1 päärynä
kourallinen pinaatinlehtiä
2 rkl lucumaa

Kuori hedelmät ja paloittele. Heitä ainekset tehosekoittimeen ja sekoita mahdollisimman sileäksi. Koristele smoothiekulho haluamallasi tavalla. Itse suosin erilaisia pähkinöitä, kookoshiutaleita ja marjoja. Nauti. 




Julkaisen vielä tällä viikolla postauksen aivan täydellisestä smoothiesta, jonka tekemiseen käytin itselleni uutta ainesosaa - kukkakaalia. Siitä tulikin heittämällä uusi vakkari raaka-aines smoothiepohjiin. Pysykää kuulolla.


Hyvinvoinnin tavaratalo haluaa tarjota kaikille lukijoilleni -20% alennuksen koko verkkokaupan valikoimista. Koodi on ARKENI20 ja se on voimassa 31.1.2018 asti. Tarjouksen voi käyttää vain kerran. Vielä ehtii tehdä tilauksen ennen joulua. Hyvinvoinnin tavaratalon sivuille pääset tästä.  Hyvinvoinnin tavaratalosta löytyy vaikkapa ihania herkkuja joulupöytään tai lahjoja lähimmäisille. Verkkosivuilta löydät todella laajan valikoiman vitamiineja, kauneudenhoitotuotteita, erilaisia raaka-aineita, superfoodeja ja kodinpuhdistusaineita.





Ajankohtaiset postaukset löydät seuraamalla Arkeni estetiikkaa Facebookissa












11. joulukuuta 2017

Ajatuksia ulkonäkökeskeisyydestä ja itsensä hyväksymisestä

Olen viime aikoina pohtinut melko paljon ulkonäkökriittisyyttä ja ylipäätään omaa suhdetta ulkonäkökeskeisyyteen. On totta, että media luo tietynlaisia ulkonäköpaineita. Tämä tuskin tulee koskaan muuttumaan. Tai muuttuu toki siinä mielessä, että on aikakausia, jolloin ihannoidaan langanlaihaa vartaloa ja kausia, jolloin täytyy olla fitness kunnossa pärjätäkseen esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Nähtäväksi jääköön, tuleeko muotiin koskaan hieman pehmeämpi, itseä kohtaan armollisempi vartalomalli, jossa näkyy elämä. Enkä tarkoita tällä nyt sitä ääripäätä, jossa ihminen on välinpitämättömyyttään lihonnut monta kymmentä kiloa ja jättänyt huolehtimatta omasta hyvinvoinnistaan. Se nyt tuskin on kaunista kenenkään mielestä. 




Itse en kannata mitään tiettyä kehonkuvaa tai ihannoi tiettyä vartalonmallia. Uskon enemmänkin siihen, että kauneus syntyy sisältäpäin ja nimenomaan siitä, että henkilö on itse tyytyväinen itseensä. Maailmassa on niin paljon ihmisiä, jotka ovat ehkä ulkoisesti kauniita ja täyttävät tietyt ulkonäköihanteet, mutta siitä huolimatta ovat tyytymättömiä itseensä. Tähän voi vaikuttaa monikin asia. Juurikin median luomat ulkonäköpaineet, koulukiusaaminen, vanhemmilta saatu kasvatus, joku puoliksi vitsillä heitetty ulkonäköön liittyvä kommentti tai puolison kehotus lähteä lenkille. Sisäisen kauneuden kokemus lähtee ennen kaikkea vahvasta itsetunnosta. Ilman sitä, ihminen tuskin pystyy olemaan tyytyväinen omaan peilikuvaansa. 

Itselläni on henkilökohtaisesti kokemusta siitä, kuinka joku yksittäinen kommentti voi jättää pysyvät arvet omaan minäkuvaan. Olen vuosia sitten sairastanut syömishäiriötä. Omalla kohdallani uskon syyn johtuneen ennen kaikkea huonosta itsetunnosta, epävarmuudesta ja hyväksynnän hakemisesta. Jollain tapaa se taisi myös olla teini-iän muoti-ilmiö ja tietyllä tavalla hieno juttu. Alettuani seurustelemaan nykyisen puolisoni kanssa parani syömishäiriönikin vähitellen. Koin tulleeni hyväksytyksi sellaisena kuin olin. Sain kehuja ja positiivista huomiota. Nämä asiat vaikuttivat valtavasti siihen, minkälaisena koin itseni ja sai itsetuntoni vahvistumaan. Siitä huolimatta koen olleeni aina tietyllä tapaa kriittinen omaa ulkonäköäni kohtaan. Luulen, että varsinkin naisten kohdalla tämä on suhteellisen yleinen ilmiö. Vaikka periaatteessa olisit tyytyväinen omaan peilikuvaasi, niin silti takaraivossa saattaa piillä ajatus, ettet kuitenkaan ole täydellinen. Tässä kohtaa astuu taas sosiaalinen media kuvioihin. Vertaat itseäsi ehkäpä timmimmässä kunnossa olevaan kaveriisi tai Iltalehden sivuilla esiintyviin kohukaunottariin, joilla on isot tissit ja hyvä pylly. Aina on ja tulee olemaan ihmisiä, jotka ovat kauniimpia, parempi kuntoisempia ja kaikinpuolin "täydellisempiä" . On vain osattava vetää se oma raja siihen, kuinka tiukasti takertuu ympärillä vellovaan ulkonäkökeskeisyyteen. Tiedän paljon ihmisiä, jotka eivät välttämättä ole mallin mitoissa, mutta silti he ovat mielettömän kauniita ja heistä oikein hehkuu itsevarmuus, joka kumpuaa vahvasta itsetunnosta. Tiedän myös ihmisiä, jotka ovat viimeisen päälle tikissä kunnossa, mutta siitä huolimatta tyytymättömiä itseensä ja se näkyy heistä päälle päin. Siksi korostankin sitä oman itsensä hyväksymistä. Rakasta itseäsi sellaisena kuin olet. Pyri löytämään niitä positiivisia asioita omassa ulkonäössäsi. Kehu itseäsi, vaikka se voi tuntua hassulta. Voin kuitenkin kertoa, että se piristää! 




Olen huomannut muuttuneeni yhä armollisemmaksi itseäni kohtaan lasten syntymien jälkeen. Tottakai aina on ollut pieni paine siitä, että pääseekö takaisin omiin mittoihinsa enää. Kieltämättä kun lihoo yhtäkkiä +20kg, niin kyllä siinä on koettelemusta kerrassaan. Itse olen ollut siitä onnekkaassa asemassa, että olen saanut aina kaikki raskauskilot pois, ja välillä jopa enemmänkin. Siitä huolimatta kehoni ei ole samanlainen kuin ennen. Se on pehmeämpi ja siitä huomaa kyllä, että lapsia on puserrettu maailmaan. Nämä ovat kuitenkin asioita, joille ei ihan hirveästi voi mitään tehdä. Siksi olenkin yksinkertaisesti yrittänyt hyväksyä vartaloni sellaisena kuin se nyt on ja keskittymään niihin parempiin puoliin. Olen löytänyt harrastuksen, joka sopii minulle ja josta saan voimaa. Mielestäni tämä on paljon tärkeämpää, kuin se että harrastaisin vain, jotta näyttäisin tarpeeksi hyvältä muiden silmissä. 



Siitä huolimatta, että ihminen olisi tyytyväinen itseensä, voi hänellä olla negatiivisia muistoja omaan ulkonäköön liittyvistä asioista, sanoista, teoista tai tuntemattoman ihmisen tökeröistä kommenteista. Itse muistan edelleen kuin eilisen pari kommenttia, jotka aikoinaan sain hyvältä ystävältäni ulkonäkööni liittyen. Ja vaikka kukaan ei ole minulle antanut palautetta tai moitteita kyseisistä asioista, niin koen edelleen ne heikkoudekseni ja pyrin esimerkiksi kuvissa piilottelemaan näitä puolia, niin hölmöltä kuin se tuntuukin. Tämän vuoksi suosittelenkin, ettette koskaan sano mitään negatiivista tai tilanteeseen sopimatonta ulkonäköön liittyvää  kommenttia. Se voi ihan oikeasti jättää henkilöön pysyvät arvet. Vaikka kommentti olisi hyväntahtoinen tai sen tarkoituksena olisi tsempata toista, niin älä silti avaa suutasi, jollet ole aivan varma miten henkilö kommenttiin suhtautuu. Ulkonäkö on niin tulenarka aihe, että sen suhteen kannattaa olla varuillaan, ettet tahtomattasi loukkaa toista. 


Minkälaisia ajatuksia itsensä hyväksyminen tai ulkonäköasiat ylipäätään herättää sinussa? 







8. joulukuuta 2017

Herkän ihon voiteet

Tuntuu, että yhä useampi, minä mukaanlukien, kärsii herkästä ihosta tai erilaisista iho-oireista ylipäätään. On atooppista ihottumaa, aknea, rosacea, kuivuutta, kutinaa, allergian aiheuttamia iho-oireita, sisäilmaongelmista johtuvia ihottumia sun muita. Tiedän omasta lähipiiristäni muutamia, jotka kärsivät myös hajusteyliherkkyyksistä, eivätkä voi käyttää mitään hajusteellisia tuotteita edes luonnonkosmetiikan puolelta. Onneksi markkinoilla on tarjolla erilaisia voiteita allergioista  ja muista iho-oireista kärsiville. Itselläni on kosketusherkkä iho, eli se muuttuu punaiseksi pienestäkin kosketuksesta. Tätä ei siis aiheuta mitkään käyttämäni tuotteet, vaan se on vain ihoni ominaisuus. Monista voiteista minulla meneekin iho alkuun aika "rajun" näköiseksi, mutta pian se rauhoittuu.

Olen nyt käyttänyt jonkun aikaa Rosalian Hypoallergenic kasvovoidetta, joka on yksi niistä harvoista voiteista, joka ei tee ihostani heti punaista. Voide on nimenomaan kehitetty erityisen herkälle ja helposti allergisoituvalle iholle. Se ei sisällä lisättyjä hajusteita, eikä eteerisiä öljyjä. Kasvovoiteen vaikuttavia raaka-ainaieta ovat mm. myskiruusuöljy, hasselpähkinäöljy, sheavoi, mustaherukanlehtiuute, risiiniöljy sekä mäkikuisma öljy. Voide on koostumukseltaan paksun kermaisen ja ohuen vesimäisen voiteen sekoitus. Se kuitenkin riittää kosteuttamaan omaa ihoani riittävän hyvin. Kuivimmille kohdille saatan laittaa toisen kerroksen voidetta. Mikäli kärsit  herkästä ihosta, suosittelen lämpimästi testaamaan tätä voidetta. Voidetta myy muun muassa the Butik.




Usein käytän pidemmän jakson yhtä ja samaa kasvovoidetta. Käsivoiteita minulla on yleensä vähintään kaksi, joista toinen on keittiössä ja toinen aina laukussani. Joudun jatkuvasti pesemään käsiäni ja se kuivattaa ihoani todella paljon. Tuntuu, ettei käsirasva ehdi imeytyäkään aina ennen kuin jo joudun pesemään käteni uudelleen. Tähän en ole oikein mitään ratkaisua kuitenkaan keksinyt, vaan näillä mennään. Lisäilenkin käsivoidetta monta kertaa päivässä ja olen kyllä käsivoiteiden suurkuluttaja.

Karitevoihin tutustuin muutama kuukausi sitten kun halusin testata jotain oikein paksua ja täyteläistä huulivoidetta. Luonnonkosmetiikkaa käyttävä ystäväni suositteli minua kokeilemaan karitevoita ja tykästyinkin heti tuotteeseen. Siksi olinkin mielissäni saadessani testiin Naturadon karitevoista valmistettua perusvoidetta, jota voi käyttää kaikille ihotyypeille koko perheen ihon hoitoon. Voide soveltuu erityisesti kuivalle ja herkälle iholle. Tätä voi siis käyttää vaikkapa kasvovoiteena. Itse otin voiteen kuitenkin käyttöön käsivoiteeksi ja se kulkeekin kätevästi laukussa mukana. Voide on täyteläinen, mutta siitä huolimatta se imeytyy iholle hyvin. Monesti paksumpien voiteiden kanssa saa odotella minuutti tolkulla, että rasva imeytyy ihoon. Tämän kanssa ei onneksi ole sitä ongelmaa. Voide tuoksuu miedosti. En osaa tarkkaan kuvailla tuoksua, mutta se on raikas ja siinä on hieman sitruunainen vivahde. En pidä liian voimakkaan tuoksuisista tuotteista yleensä, koska silloin monesti tulee tuoksujen sekamelska jos jokainen rasva on eri tuoksuinen. Raikkaat tuoksut ovat kuitenkin mieleeni. Voide sisältää karite eli sheavoita, kaakaovoita, mustaherukanlehtiuutetta, auringonkukka-, risiini- ja viinirypäleensiemenöljyä. Se rauhoittaa, uudistaa ja antaa pitkäaikaista kosteutusta kasvojen ja vartalon iholle. Voide ei sisällä parabeeneja, synteettisiä hajusteita, säilöntä- tai väriaineita. 100% raaka-aineista on luonnollista alkuperää.




Minulla on ilo tarjota teille lukijoilleni alennuskoodi The Butikin verkkokauppaan, josta löytyy laaja valikoima erilaisia luonnonkosmetiikan tuotteita. Koodilla ESTBTK15 saa -15% alennusta Naturadon ja Rosalian normaalihintaisista tuotteista. Koodia voi käyttää vain yhden kerran per asiakas ja se on voimassa 15.12.2017 saakka. Ihana vinkki vaikkapa joululahjaksi ystävälle tai hemmotteluksi itselle voisi olla esimerkiksi tämä Rosalian kuorinta-aine ja kasvonaamiolahjapakkaus. Käykääpä kurkkimassa, mitä ihanuuksia löydätte.






7. joulukuuta 2017

Ihonhoitorutiinit ja uusien tuotteiden testailua

Välillä sitä oikein hävettää, kuinka uusavuttomaksi itsensä tuntee kuunnellessaan kauneudenhoitoalan ammattilaisia. Tuntuu, ettei oikeasti tiedä mistään mitään tai sitten saat tietää vuosien jälkeen, että oletkin hoitanut ihoasi "väärin". Toisaaltaan pitää muistaa olla armollinen itselleen, sillä välillä tuntuu, että joka tuutista tulee toinen toistaan erilaisempia ihonhoitoon liittyviä ohjeita. Pitäisi vain osata valita se kultainen keskitie. Itse myönnän olevani markkinoinnin uhri ja ostan välillä tuotteita, koska niitä on kehuttu sosiaalisessa mediassa. Läheskään aina tuotteet eivät ole vastanneet odotuksia.




Kaikilla ihmisillä on varmasti hieman toisistaan poikkeavat ihonhoitorutiinit. Minulla on kavereita, jotka ovat käyttäneet vuosia yhtä ja samaa perusrasvaa ja heidän ihonsa on loistokunnossa. Lisäksi minulla on eräs ystävä, joka ei käytä kasvorasvaa ollenkaan, ja siitä huolimatta hänen ihonsa voi erittäin hyvin. Toiset ystävistäni ovat sellaisia, että he käyttävät muutamaa luottotuotetta, eivätkä luovu niistä mistään hinnasta. Itse puolestaan kuulun siihen ryhmään, joka mieluusti testailee uusia tuotteita ja valikoi ne parhaimmat käyttöön. Tykkään vaihdella tuotteita ihonhoidossa. Lisäksi ihonhoitotuotteissa tapahtuu jatkuvasti kehitystä, joten se mikä toimi vuonna nakki, ei toimi välttämättä nykypäivänä enää yhtä hyvin. Tosin liika vaihtelu ei tietenkään ole hyväksi iholle, sillä joidenkin tuotteiden vaikutukset näkee vasta pidemmän ajan käytön jälkeen. Pyrinkin käyttämään samaa tuotetta vähintään kaksi viikkoa, ennen kuin testaan uutta.




Moni kokee silmänympärysvoiteet, seerumit, yö- ja päivävoiteet jopa turhamaisiksi tuotteiksi, joiden käyttö vie sekä aikaa että rahaa. Jos iho voi hyvin pelkällä saippuapesulla, niin ei siinä mitään. Omalle iholleni tämä ei kuitenkaan toimi ja koen, että ihoni tarvitsee erityisen tehokasta kosteutusta, kuitenkaan ihohuokosia tukkimatta. Kookosöljy oli esimerkiksi tuote, jota yhdessä vaiheessa käytin pitkään kunnes ystäväni vinkkasi, että se juurikin saattaa tukkia ihohuokosia. Olin vain lukenut netistä hehkutuksia siitä, kuinka hyvää kookosöljy on iholle. Kuitenkaan se ei ole akneiholle paras. Toinen tekemäni virhe, on ollut käyttää liian kuivattavia tuotteita akneiholle. Monet vaahtoavat puhdistusaineet nimittäin puhdistavat ihon luonnollisia rasvoja ja näin ollen vahingoittavat ihon tasapainoa. Iho saattaa ärsyyntyä myös alkoholi- ja vesipohjaisista puhdistusaineista. Parempi vaihtoehto olisikin rasvapohjaiset puhdistusaineet. Terveen ihon pH on hapan ja keho pyrkiikin pitämään sen happamana. Kun ihon pH nousee, maitohapon tuotanto hidastuu, mikrobilajien monimuotoisuus häiriintyy ja haitalliset mikrobit pääsevät asettuman ihoon. Tämä altistaa erilaisille iho-ongelmille, kuten atooppiselle ihottumalle, aknelle ja rosacealle. Lisäksi kollageeni- ja elastiinisäikeet vahingoittuvat ja iho voi ikääntyä ennenaikaisesti. Itselläni esimerkiksi on aknen vuoksi iho varmasti ikäistäni huonommassa kunnossa. En ole kuitenkaan menettänyt toivoani sen suhteen vaan uskon, että oikeilla tuotteilla ihosta voi saada elastisemman ja elinvoimaisemman. 

Iho reagoi niin eri tavoin eri tuotteisiin, että on mahdotonta antaa yleispätevää vinkkiä, mikä tuote sopisi kaikille. Voinkin mielihyvin suositella tiettyjä tuotteita, jotka olen kokenut vain ja ainoastaan omalle iholleni todella hyviksi ja laadukkaiksi. Olen joskus ostanut sosiaalisessa mediassa hehkutettuja tuotteita, jotka eivät todellakaan toimineet omalla ihollani odotusten mukaisesti. Tuli tunne, että onko minua nyt viilattu linssiin. Todellisuudessa nämä ovat yksinkertaisesti vain olleet vääriä tuotteita ihotyypilleni. On kuitenkin ihanaa kun vihdoin on alkanut löytämään todella hyviä tuotteita, jotka vastaavat ihoni tarpeisiin. Mulla on oikeasti todella haastava iho. En tiedä onko tämä sekaiho vai mikä, mutta ihoni on ensinnäkin todella pintakuiva. Tietyistä kohti ihoni jopa halkeilee tai hilseilee kuivuuden vuoksi. Kuitenkin ihoni on myös rasvoittuva ja alkaa ikävästi kiiltelemään päivän mittaan. Saan myös herkästi näppyjä, varsinkin jos tuote on yhtään tukkiva. Nenässä ja leuassa on  paljon mustapäitä, ihohuokoset ovat suurehkot ja mitähän vielä. Tähän komboon kun yrittää etsiä sopivia tuotteita, niin voi morjens. Siinä on vierähtänyt kuukausi jos toinenkin kun olen testaillut eränäisiä vaihtoehtoja.




Sain testiin Olivia Kleinin hoitonesteen ja puhdistusaineen. Olivia Kleinin tuotteet ovat hajusteettomia, väriaineettomia ja sisältävät pääasiassa luontoperäisiä ja luomuviljeltyjä ainesosia. Hydra Spray Toner on hoitoneste, joka on tarkoitettu hillitsemään pintakuivuudesta johtuvaa kutinaa ja hilseilyä sekä päivittäiseen käyttöön ylläpitämään ihon kosteustasapainoa ja pehmeyttä. Tuote sisältää runsaasti aloe veran lehtimehua ja ruusunkukkavettä, joka kosteuttaa ihoa tehokkaasti ja rauhoittaa kuivaa ärtynyttä ihoa. Hoitonesteet ovat ihoa raikastavia hoitotiivisteitä, jotka toimivat kevyinä kosteusemulsioina voiteiden sijaan. Toisin kuin kasvovedet, ne ovat tarkoitettu iholle sumutettaviksi ja jätettäviksi. Pyrin laittamaan seerumin mahdollisimman pian hoitonesteen suihkuttamisen jälkeen, jotta se imeytyisi tehokkaasti. Onneksi sain tämänkin tuotteen käytön suhteen asiantuntevaa opastusta Twistben Katilta. Muutoin olisin varmaan levittänyt tuotetta vanulapuilla kasvoille. Suihkuttaminen on oikeastaan ihanan virkistävää ja lisäksi säästää vanulappujen käyttöä. 




Olivia Kleinin Cream & Wash on täyteläinen pesu- ja hoitovoide, joka on kehitetty erityisesti atooppiselle, kuivalle ja karstaiselle sekä erittäin herkistyneelle iholle. Koostumuksensa ansiosta Cream & Wash soveltuu erinomaisesti vedettömään ihonpuhdistukseen sekä voidenaamioksi kovettumien, ihottumien ja kuivan hiuspohjan hoidossa. Pesuvoide poistaa tehokkaasti meikin jättämättä iholle rasvaista kalvoa. Pesuvoiteen sisältämät aloe veran lehtimehu, kookosöljy ja kasviperäinen glyseriini tuovat iholle pehmeyttä ja kosteutta puhdistuksen yhteydessä. Tämä on ensimmäinen voidemainen kasvojen puhdistustuotteeni ja olin alkuun hieman varuillani ja skeptinen. Lähinnä mietin, jäisikö iho rasvaisen tuntuiseksi ja poistaako tuote meikin tarpeeksi tehokkaasti. Tämä on kuitenkin osoittautunut käytössä erittäin hyväksi putsariksi pintakuivalle iholleni. Suihkun jälkeen ihoa ei kiristä lainkaan, vaan se tuntuu päinvastoin pehmeältä. Perusmeikin tällä saa ihan hyvin poistettua. Ainoastaan ripsiväriä joutuu hieman kovemmin putsailla, jollei halua näyttää pandakarhulle. Olen myös huomannut, että paremman lopputuloksen saamiseksi tätä kannattaa käyttää kuivalle iholle ja vasta sen jälkeen kastella kasvot suihkun alla.  Ja mikä parasta (ja turhamaisinta) niin nämä pullot ovat omaan silmääni todella kauniit ja näitä kelpaa pitää näkösällä. Pidän kosmetiikkatuotteissa yksinkertaisesta ulkoasusta ja vaaleasta värimaailmasta, vaikka sillä nyt ei mitään merkitystä tuotteen toimivuuden kannalta olekaan.




Balm Balmin ruusunmarjaseerumi on tähän asti testaamistani seerumeista varmaan paras. Tämä on todella täyteläinen, joten en suosittele tuotetta välttämättä ainakaan päiväkäyttöön, jos sinulla on normaali iho, etkä kärsi kuivuudesta. Yleensä laitan seerumin päälle vielä päivä- tai yövoiteen, mutta tämän lisäksi en tarvitse mitään. Tuote tuoksuu ihanan hennosti ruusulle ja se on todella riittoisaa. Pari tippaa riittää kosteuttamaan koko kasvot. Olen kokenut tämän myös rauhoittavan punakkaa ja herkkää ihoani. Seerumi on valmistettu laadukkaista luomuöljyistä ja se onkin 100% luomua. Tämä on yksi TwistBe verkkokaupan bestsellereistä, enkä yhtään ihmettele. Seerumi sisältää runsasravinteisia ruusunmarja-, jojoba- ja purasruohoöljyjä sekä olibaanihartsin, kurjenpolven, palmarosan, katajan ja mandariinin eteerisiä öljyjä. Seerumi ravitsee ja hoitaa ihoa tehokkaasti antaen sen hengittää. Ruusunmarja on yksi upeimmista antioksidanttipitoisista öljyistä, jolla on kyky imeytyä syvälle ihoon tehokkaasti ihoa ravitsemaan. Jojobaöljy puolestaan muistuttaa hyvin paljon ihon omaa talia ja tasapainottaa siten ihon omaa talintuotantoa. Purasruoho on yksi parhaimmista hyvien rasvahappojen lähteistä, joka auttaa ihoa pysymään sileänä ja pehmeänä. Purasruoho sisältää runsaasti antioksidantteja ja hillitsee tulehduksia. Näiden kolmen öljyn kombo on todellinen tehopakkaus. Usein seerumit ovat hintatasoltaan selkeästi muita rasvoja kalliimpia. Tämä on kuitenkin todella edullinen laatuunsa nähden! Seerumia saa tilattua TwistBen verkkokaupasta. 











5. joulukuuta 2017

Helppo ohje ihanaan raakasuklaaseen

Yksi suurimmista heikkouksistani on suklaa. Joulua kohti mentäessä suklaan kulutukseni kokee joka vuosi eksponentiaalisen kasvun, jolle ei loppua näy. Asiaa ei helpota yhtään se, että kaupat pursuaa mitä herkullisemman näköisiä suklaakonvehteja. Pitäisi oikeasti kulkea kaupassa laput silmillä, jotta välttyisi turhilta houkutuksilta. Eikä siinä mitään, jos osaisi nauttia pienissä määrin ja kohtuudella suklaata, mutta meikäläiseltä se ei vain onnistu. Tavallinen suklaa ei ole mitään järin terveellistäkään. Suklaa koostuu sokerista, maitojauheesta, lisäaineista ja kasvirasvoista. Suklaan valmistuksessa kaakaopapu paahdetaan, eikä sillä ole enää sen jälkeen juurikaan terveyshyötyjä. Raakasuklaalla puolestaan on. Itse tutustuin raakasuklaan valmistukseen muistaakseni pari vuotta sitten kun katselin Jaakko Halmetojan videoita netistä. Silloin valmistin usein raakasuklaata, mutta jostain syystä se kuitenkin unohtui. Nyt taas olen tänä syksynä tykästynyt raakasuklaan tekoon ja kehitellyt muutamia uusia reseptejä, jotka haluaisin jakaa kanssanne. 




Raakasuklaa on kaakaopavuista koostuva prosessoimaton suklaa, joka sisältää magnesiumia, flavonoideja, B- ja E-vitamiineja, oleiinihappoa, kuituja ja proteiinia. Itse käytän raakasuklaan valmistukseen yleensä raakakaakaojauhetta, kaakaovoita, vaniljajauhetta, suolaa, kookossokeria sekä lucumaa. Ajatella, että raakakaakao sisältää yli 1200 aktiivista ainesosaa ja jopa 10 prosenttia kaakaon painosta on antioksidantteja. Mustikkaahan tunnetusti pidetään antioksidanttirikkaana marjana, mutta mustikkakin sisältää vain kymmeneksen kaakaon antioksidanttimäärästä. Mikä terveyspommi siis! Lisäksi raakakaakaolla on lukuisia terveydelle hyödyllisiä ominaisuuksia, joista alla lueteltu muutamia. 

-Raa'assa kaakaossa olevat polyfenolit auttavat ehkäisemään LDL-kolesterolin hapettumista, joka antaa keholle suojaa sydäntauteja vastaan. Polyfenolit myös tihentävät verta, joka ehkäisee sydänkohtauksia. 

-Raakakaakao on ravinnerikkain magnesiumin lähde. Magnesium vaikuttaa vahvasti aivojen toimintaan.

-Raakakaakao sisältää fenyylietyyliamiinia, jota vapautuu aivoissa kun ihminen ihastuu.

-Raakakaakao sisältää teobromiinia, joka vaikuttaa kehossa piristävästi pitkäkestoisesti. 

-Raakakaakaossa on anandamidia, joka tuottaa ihmiselle hyvää oloa, parantaa muistia ja poistaa masentuneisuutta. Anandamidi on aine, joka tuottaa urheilijalle hyvän olon urheilusuorituksen jälkeen.

-Raakakaakossa on serotoniinia, joka on aivojen välittäjäaine, joka auttaa estämään masennusta ja ahdistuneisuutta.  




Eli nyt ei muuta kuin nauttimaan raakasuklaata, nyt kun kerran siihen on näin monta hyvää syytäkin. Raakasuklaa on voimakkaan makuinen ja sitä ei pysty syömään montaa palaa kerrallaan, toisin kuin maitosuklaata menisi helposti koko levyllinen. Valmis raakasuklaa maksaa todella paljon, mutta toisaaltaan se on täynnä hyviä ravintoaineita. Edullisemmaksi kuitenkin tulee, jos vain jaksaa valmistaa suklaan itse. Raakasuklaan valmistus ei oikeasti ole vaikeaa. Halutessaan suklaan voi temperoida, jolloin rakenne on parempi eikä suklaa sula käsissä niin helposti. Tämä ei kuitenkaan ole välttämätöntä. Itse yleensä skippaan temperoinnin. Tarvitset vain kattilan ja kuumuutta kestävän kulhon. Jos haluat hifistellä, niin digitaalinen lämpömittari on plussaa. 




Piparminttu raakasuklaa

125g kaakaovoita
5rkl raakakaakaojauhetta (nyt tarjouksessa Hyvinvoinnin verkkosivuilla)
3rkl lucumaa
ripaus laadukasta suolaa
2tl vaniljajauhetta
2 tippaa Young Livingin piparminttu eteeristä öljyä
1 riisikakku

Laita kattilan pohjalle vähän vettä ja aseta kulho kattilan päälle vesihauteeseen. Laita kaakaovoi sulamaan vesihauteeseen. Kun kaakaovoi on sulanut kokonaan, lisää loput aineet riisikakkua lukuunottamatta sekaan. Kaada haluamiisi konvehtimuotteihin tai muuhun astiaan. Ripottele murskattu riisikakku suklaan päälle. Laita jääkaappiin vähintään puoleksi tunniksi. Seuraavana päivän suklaa on parhaillaan kun maut ovat tasaantuneet. Itse en kuitenkaan yleensä malta odottaa niin pitkään. 


Vadelma-pähkinäraakasuklaa

125g kaakaovoita
4rkl kookospalmusokeria
5rkl raakakaakaojauhetta
3rkl lucumaa
ripaus laadukasta suolaa
2tl vaniljajauhetta
hasselpähkinärouhetta
pakastekuivattuja vadelmia

Ohje muutoin sama kuin yllä, mutta riisikakun sijaan ripottele suklaan päälle haluamasi määrä hasselpähkinärouhetta sekä pakastekuivattuja vadelmia. Tämä on niin herkullista! Hyvinvoinnin tavaratalossa on todella laaja valikoima terveys- ja ravintotuotteita. Sieltä löytyykin hyvin perusainekset raakasuklaan valmistamiseen. Kauppaan pääset täältä. 



* postaus sisältää affiliate-linkkejä